Ydinjätemozzarellaa, myrkkytomaatteja ja muuta hyvää Etelä-Italiasta

Hyvästi, lempiruokani!

Eilen alkaneiden olympialaisten järjestely on kuulemma ollut korruption juhlaa, mutta kyllä Italiassakin tunnetusti osataan. Korruptio nimittäin ja kaikenlainen outo vehkeily, varsinkin politiikassa ja mafian toimesta. Tässä yksi eniten minua viime aikoina järkyttäneistä: Etelä-Italian jäteskandaali, enkä nyt puhu Napolin jätekaaoksesta.

Pahinta on, että tämä viimeisin skandaali vaikuttaa konkreettisesti myös omaan elämääni, jopa terveyttä uhkaavalla tavalla. Viime aikoina lempi-iltapalani on tavannut usein olla insalata caprese bufala-mozzarellalla (ja sillä aidolla eli campanialaisella DOC-versiolla), mutta ei ole enää!

Mieheni oli jo jonkin aikaa vihjaillut, että ei kannattaisi sitä puhvelinmaitomozzarellaa syödä. Italiassa ollessamme mediassa välillä aihetta sivuttiinkin, puhuttiin Etelä-Italian saastuneista viljelymaista ja saastuneesta bufala-mozzarellasta. Italiassa ruokaskandaaleita riittää, enkä oikein osannut ottaa mozzarellavaroitteluja tosissani. Ajattelin jotenkin, että kyse olisi saastuneista valmistuseristä tai muusta vastaavasta, joka ei minua koskisi.

Vaan viimein onneksi viitsin ottaa asiasta selvää. Selvisi, mikä campanialaisessa bufala-mozzarellassa oikein mättää:

Tarkemmin sanottuna kaikki, mikä on kasvatettu tai tuotettu Campanian, Apulian, Calabrian ja Sisilian maakuntien, on samalla tavalla epäilyttävää kuin mozzarella. Syynä on Camorra-mafian vuosikymmeniä harjoittama salamyhkäinen jätteidenhävitystoiminta. Napolin jätekaaoksesta ovat kuulleet kaikki, mutta se on vain pientä, kun vertaa tähän uutispommiin.

Nyt ei puhuta mistään kotitalousjätteestä, vaan erittäin vaarallisista teollisuuden ja jopa ydinvoimateollisuuden radioaktiivisista jätteistä. Myrkynhuuruisista maaleista, liuottimista, pattereista ja kaikenlaisesta muunlaisesta ongelmajätteestä, jonka käsittelyssä pitäisi noudattaa erittäin suurta varovaisuutta.

Näillä jätteillä Camorra on tehnyt bisnestä ainakin parin vuosikymmenen ajan. Hakenut niitä hyvää hintaa vastaan ympäri Italiaa ja Saksasta, kuljettanut Etelä-Italian alueelle ja haudannut vähin äänin maaperään ja kipannut mereen. Asiasta on yksityiskohtaisesti kertonut mafiasta irrottautunut katuja, il pentito, joka tietysti nykyään elää massiivisien turvatoimien alaisena. Oudommaksi asian tekee, että hän on kertonut asioista jo vuonna 1997, mutta vasta viime vuoden lopulla asia tuli julki ja kerrottiin mm. lehdissä. Syystäkin Italiassa ollaan vihaisia.

Hän on muun muuassa kertonut, kuinka jätteitä on haudattu pahimmillaan vain puolentoista metrin syvyisiin kuoppiin. Vaarallisimpia jätteitä varten sentään on vaivauduttu kaivamaan 30-40 metriä syviä kuoppia. Eikä puhuta pienistä määristä: 340 000 tonnia vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä, 160 000 tonnia ei-vaarallista erityisjätettä (mitähän lie) ja yli 300 000 tonnia tavallista kotitalousjätettä. Ja kun viimeisimmän voi vielä olettaa olevan lajittelematonta eli pitävän sisällään mm. pattereita ja lääkkeitä, on todellinen myrkkysoppa valmis.

Alueella, joihin jätteitä on kaivettu, on havaittu huomattavaa syöpien lisääntymistä erityisesti lapsilla. Kyseinen mafiakatuja on jopa ennustanut, että eräässä Campanian alueen kylässä suuri osa ihmisistä tulisi kuolemaan syöpiin seuraavien 20 vuoden kuluessa. Ihmiset sairastelevat myös muilla tavoin. En ihmettele. Asiahan on, että maahan kaivetut myrkyt eivät suinkaan pysy maan sisällä, vaikka ovatkin poissa silmistä. Ne nousevat sieltä maatalouden ( ex-mafioso on esimerkiksi kertonut, että radioaktiivisia jätteitä on kaivettu alueille, joilla kasvatetaan juuri puhveleita, mutta joilla ruoho ei enää "jostakin syystä" kasva) ja kasvisten mukana pintaan, siirtyvät elintarvikkeisiin ja lopulta elimistöihimme. Ja varmaan muullakin tavoin, kuten pohjavesien mukana. Ydinvoimalajätteiden esiinnousu muutaman hassun maametrikerroksen alta ei sekään ole temppu eikä mikään.

Olen italialaisista lehdistä joskus lukenutkin, että on ihmetelty joidenkin mm. Campanian alueelta tulevien kasvisten ja hedelmien, kuten tomaattien halpaa hintaa. On siis varmasti ollut ainakin joidenkin piirien tiedossa, että maaperä on saastunutta ja sillä on ollut halvempaa tuottaa satoa. Halvat hinnat tuntuvat kuluttajista mukavilta, mutta jos niiden takana on tällaista, niin ei kiitos.

Campanialainen puhvelinmaitomozzarella jää minulta ainakin tästä lähin syömättä. Nyt ymmärrän, miksi se on Italiassa ollut niin usein epäilyjen ja skandaalien kohteena. Mieleen nousee kysymys, missä kaikissa muissa italialaisissa elintarvikkeissa myrkkyjätteet mahdollisesti näkyvät. Ainakin me tarkistimme heti, missä käyttämämme paseraattu tomaatti on tehty. Paketin mukaan Veronassa, mutta mistä sitä tietää, mistä tomaatit ovat peräisin. Markettien halpistomaattikastikkeisiin kun on varmaankin käytetty juuri niitä halvimpia tomaatteja... Italialaiset salaattisekoitukset, joita joskus kaupasta ostamme, ovat nekin alkaneet yhtäkkiä tuntua kovin epäilyttäviltä.

Onneksi pian tulee taas kevät ja salaattia voi alkaa kasvattaa itse. Parasta olisi alkaa tehdä se tomaattikastikekin vihdoin itse. Tässä olisi siihen taas yksi uusi motiivi lisää.

Italiassa skandaali on toistaiseksi saanut ihmeen vähän huomiota. Totta kai siitä puhutaan ja erityisesti saastuneiden alueiden asukkaat vaativat oikeuksiaan, kuten korvauksien saamista. Syyllisiä ja nimiä halutaan myös esiin. Kuka jäteautoja ajoi ja kuoppia kaivoi, kuka osti ja sai rahat, missä tarkalleen ottaen jätehaudat sijaitsevat? Kun tietää, että kaiken takana on mafia, työsarkaa selvittämisessä riittänee.

Eniten tulee ikävä campanialaista puhvelinmaitomozzarellaa, olettaen että sitä todellakaan ei enää uskaltaisi syödä. Monet ovat jo lakanneet Italiassa syömästä, mutta on paljon heitäkin, jotka eivät vain välitä. Itsekin olisi helppo sulkea silmät ja ajatella, että johonkin sitä kuitenkin jokainen joskus kuolee, sama se mitä syö. Moinen ajattelu ei vain sovi minulle;  kun nyt tästäkin ruokaskandaalista olen tullut tietoiseksi, en vain voi suhtautua siihen välinpitämättömästi. On siis sanottava hellät hyvästit DOC-puhvelinmaitomozzarellalle. Ei kun pohjois-italialaista puhvelinmaitomozzarellaa etsimään, siis.