Kolme viikkoa koronaoireilua: näin tauti alkoi, eteni ja parani
 |
| Tältä näytän kolmen viikon potemisen jälkeen. Uskallan jo hymyillä -tauti on voitettu! |
Päivän mittaan kurkkukipu nopeasti paheni, nousi kuumetta (38.0), alkoivat vilunväristykset, lihaskipu ja pääkipu. Nopeasti alkoi myös kova, kuiva yskä, joka jo seuraavana yönä piti hereillä puoli yötä ja jouduin nukkumaan istuallaan (vaikka yleensä en koskaan yskissäni ole joutunut). Yskän kuivuus oli alusta lähtien poikkeuksellista, limanripettäkään ei irronnut kurkusta ja yskänpuuskat johtivat nopeasti yökkimiseen.
Minulla on ollut monia yskiä, mutta ei koskaan näin kovaa eikä etenkään näin kuivaa. Ensimmäisenä sairauspäivänäni, kun siis oireet jo pukkasivat päälle, kirjoitin blogiin viraaliksi lähteneen postauksen
Miksi koronavirus ei ole vain mikä tahansa influenssa, vanhusten tauti tai Italian vaiva, vaan vaarallinen kaikille meille.
Huomautan tässä vaiheessa jos joku ei vielä tiedä, että blogini on harrastukseni, en saa siitä palkkaa enkä klikkauksista rahaa, vaan kirjoitan yhteisen hyvän vuoksi tästä aiheesta.
Seuraavat kaksi päivää olin niin kipeä, etten jaksanut edes kirjoittaa, vaikka tavallisesti olen todella ahkera kirjoittaja terveydentilasta riippumatta. Kahtena pahimpana yskäyönä, kun uni ei yskimiseltä tullut, kirjoitin lisää postauksia:
Onko meillä koronaa? Italiassa yli 2000 uutta tapausta vuorokaudessa ja käyttöön otettiin uusia karanteenitoimia - opimmeko Italian tapauksesta mitään?
Tässä syy miksi hallituksen pidättäytyminen "spektaakkeleista" loukkaa jokaista suomalaista
Näitä oireita eli kuumetta, särkyjä, yskää jatkui kaksi, kolme päivää. Sitten alkoi todella kova jano ja kurkun hiekkapaperimainen kuivuus. En nyt puhu mistään tavanomaisesta influessoihin tai flunssiin liittyvästä lisääntyneestä janontunteesta, vaan sellaisesta tunteesta, että vaikka joi koko ajan ja lasikaupalla, oli tunne kuin ei olisi juonut koko päivänä. Jano tuntui sekä kehossa että suussa ja kurkussa kuivuutena. Molempiin niihin piti hakea koko ajan helpotusta. Jano on ollut kaikkein oudoimpia oireitani tässä oudossa oireilussa.
Lopulta pelätessäni liikanesteytystä hörpin vettä vähän väliä pitäen suun täynnä vettä niin pitkään kuin kykenin. Se auttoi hetkellisesti suun kuivuuteen.
Oireistani olen kirjoittanut reilu viikko sitten myös postauksessa Korona: minun tarinani ja näin se oireilee perheenjäsenissämme.
Neljäntänä sairauspäivänä alkoi ripuli, jota kesti seuraavat kolme päivää. Ruokahalu oli poistunut heti sairauden alussa ja ruuan ajatteleminen tai syöminen aiheutti pahoinvointia. En kuitenkaan oksentanut, mutta ripuli oli ajoittain kovaa.
Oireisiin kuului leimallisena myös jatkuva, ajoittain horkkamaiseksi yltyvä hikoilu/palelu -vuorottelu, joskus jopa samaan aikaan molemmat. Erityisesti öisin jalkojen hikoilu oli kovaa ja lakanat saattoivat kastua hiestä. Raajoissa tuntui myös puutumista erityisesti öisin mutta joskus muulloinkin. Kova väsymys ja uupumus vaivasi koko ajan, tosin nukuin myös erittäin huonosti yöt kovan yskän ja sairauden edetessä myös henkisen huolen takia. Onko minulla nyt sitä koronaa, aloin tosissaan ajatella 4-5 päivän sairastamisen jälkeen. Tauti oli alusta asti tuntunut niin oudolta, erilaisilta kuin mitkään aikaisemmat flunssat.
 |
| Mehuja, suklaata ja sotkua - niitä on kodissamme syöty ja koettu sairauden aikana. |
6. sairauspäivänä eli lauantaina sain myös tietää, että naapurissamme on ollut altistus testillä todettuun koronapotilaaseen. Perhe oli itsekin taudissa (samantyyppisiä oireita kuin minulla, myös keuhko-oiretta, pienet lapset lievässä taudissa aivan kuten meilläkin) ja tämän perheen lapsi oli ollut kurkkukipuisena meillä leikkimässä 4 päivää ennen kuin oireeni ja kahden lapseni lievät oireet alkoivat.
Niin ikään kuudentena sairauspäivänä, ennen kuin illalla sain naapurin korona-altistuksesta tietää kirjoitin blogiin teksin Minulla voi olla korona, mutta en pääse testiin ellen pääse sairaalakuntoon - toimikaa ajoissa, kuuluvat epätoivoiset varoitukset Italiasta.
Aavistuksia koronasta minulla siis jo oli, sillä olin jo kuullut huhuja naapurin lapsen koulussa tavatusta testillä todetusta koronapotilaasta. Naapurin koko perheen oireilu vahvisti epäilykseni, ja seuraavana päivänä kirjoitinkin blogiin tekstin Meillä sairastetaan ehkä koronaa, ja pelottaa että lapsellani on raju tautimuoto. Olisi sata muutakin huolta ja kysymystä, mutta mistä saamme tietoa ja apua? Tässä vaiheessa siis myös esikoiseni oli alkanut oireilla hieman rajummin ja mieheni lievemmin oirein.
7. sairauspäivän vastaisena yönä la-su hikoiluni yltyi poikkeuksellisen kovaksi. Se oli myös erilaista hikoilua edelliseen verrattuna eli kylmänväreet pysyivät poissa. Onko tämä jotain pelkohorkkaa, nyt kun olen tietoinen korona-altistuksesta, ajattelin. Aamulla tajusin, että se oli ollut kuumeenpoistumishikoilua. Siihen asti 38.0-38.2:ssa pysytellyt kuume nimittäin oli laskenut, eikä enää ole tullut takaisin. Sunnuntaina eli 7.sairauspäivänä tuntui, kuin olisi hieman parempi olo jo, vaikka yskä oli edelleen kova - ja kuiva. Myös jano oli yhä ankara.
Kuitenkin jo seuraavana iltana eli maanantaina (oireet usein pahenivat muutenkin iltaa kohden) muutkin oireet palailivat ja tuli uusia mukaan. Kurkkukipua alkoi tuntua hieman uudelleen, myös päänsärkyä parin päivän tauon jälkeen ja sitten alkoivat keuhko-oireet, joita en aluksi keuhko-oireiksi tajunnutkaan. Luulin niitä parin päivän ajan psykofyysiseksi oireiluksi, en esimerkiksi täällä blogissa niistä juuri maininnutkaan aluksi. Kyseessä oli painontunne rintalastan päällä, jonka olen myöhemmin ymmärtänyt keuhko-oireiluksi. "Kuin kymmenen kilon säkki olisi rinnan päällä", ovat jotkut koronapotilaat tunnetta kuvailleet. Juuri siltä se tuntui.
Lisäksi aloin tuntea keuhkoissa eräänlasta ohuuden ja "paperisuuden" tunnetta. Aivan kuin keuhkoni olisivat jotenkin "haihtumassa" ilmaan. Hengästyin puhuessani. Oli tunne, että piti vetää välillä syvään henkeä, mutta silti ei ikään kuin saanut tarpeeksi ilmaa. Juttelin astmaa sairastavien ystävieni kanssa, ja heidän kauttaan ymmärsin, että silti tuntuu kun ei saa tarpeeksi happea.
Näitä keuhko-oireita jatkui viikon verran, yskän edelleen jatkuessa mutta pikku hiljaa väheten. Toisella sairausviikolla vallitseva oire oli myös väsymys, erityyppinen kuin edellisen viikon kuumetautivaiheessa. Nyt väsymys oli todella kovaa, oikeammin uupumusta. Vaikka ensimmäisen viikon huonojen unien jälkeen nukuin nyt todella hyvin ja paljon, 8-12 tuntia yössä ja päiväunia päälle, uupumus oli silti kokonaisvaltaista.
Se oli täydellistä fyysistä uupumusta. Sängystä nouseminen oli ponnistus, samoin mikä hyvänsä arkiaskare. Ruokahalu oli edelleen toisella sairausviikolla täysin poissa, ja syöminen tuntui suorastaan vastenmieliseltä. Sitä vaikeutti myös edelleen jatkuva kurkun kuivuus. Leipä kirjaimellisesti juuttui kurkkuun ja piti huuhdella vedellä alas. Ruoka ei myöskään tuntunut maistuvan yhtään miltään, oli sama söikö suklaata vai suolatonta kaurapuuroa, sama mitätön maku. Hajuaisti kuitenkin toimi normaalisti, eikä nenäni olekaan ollut tukkoinen missään vaiheessa tautia.
Keuhko-oireet jatkuivat kolmannelle sairausviikolle asti, mutta eivät pahentuneet. Pikku hiljaa kolmannen viikon loppua kohden oire toisensa jälkeen hävisi, viimein myös janotus ja kurkun kuivuus. Ruokahalu palasi kolmannen sairausviikon alussa, ja sen jälkeen nälkä onkin ollut kova. Viimeisiä oireita on ollut kova väsymys ja ajoittainen yskä.
 |
| Auringosta olen näiden viikkojen aikana nauttinut ikkunan kautta. |
Nyt maanantaina 30.3., kun oireiden alkamisesta on tasan kolme viikkoa, uskallan kutsua itseäni terveeksi mutta vielä toipilaaksi. Kuntoni on todella pohjalukemissa, mutta nyt jaksan ajatella jo koiranulkoilutuslenkille lähtöä. Olen tavallisesti ahkera juoksija, teen 2-4 lenkkiä ja 15-30 km viikossa ja olen juossut puolimaratonejakin, mutta eilisellä kävelyllä koiran kanssa jouduin puuskuttamaan, pysähtymään ja vetämään syvään henkeä edelleen hieman oudon tuntuisten keuhkojeni täydeltä, 10 minuutin köpöttelyn jälkeen.
Mikään influenssa koskaan ei ole vienyt kuntoani näin nollille. Tämä ei ole tavallinen tauti, vaan tässä on alusta lähtien ollut jotakin kummallista. Huvittava sivujuonne tässä kaikessa blogiin liittyen on ollut, että monet innokkaat kommentoijat ovat rientäneet tyrmäämään koronan mahdollisuuden ja diagnosoineet tautini tavalliseksi influenssaksi tai flunssaksi.
Bloggaajana toki olen tottunut kummallisiinkin kommentteihin ja kaikenlaiseen törkyyn, eivätkä kommentoijat ole minua mitenkään masentaneet. Päin vastoin, olen kiinnostuneena lukenut heidän näkemyksiään ja ottanut ne tarpeellisena muistutuksena siitä, että koronatietoisuus on joidenkin ihmisten keskuudessa vielä varsin ohutta. Koska testejä ei tehdä, asia konkretisoituu hitaasti. Lisäksi ihmisten reaktioiden takana näkyy pelko ja kieltämisreaktio vakavan ja huolestuttavan asian edessä, mikä on hyvin ymmärrettävää. Niin kauan kuin testiä ei tehdä, 100% tieteellistä varmuutta asiasta ei ole (vaikka nykyään jo tiedetään, että väärät negatiiviset testituloksetkin ovat mahdollisia varsinkin jos testi tehdään liian aikaisin, esimerkiksi ensimmäisen sairausviikon aikana.).
Testin puuttuessa monille ihmisille saattaa tulla täydellinen sokeutuminen asialle, edes vahvimmat viitteet koronaan ja tyypillisimmätkään oireet eivät saa heitä vakuuttumaan. Ja se sallittakoon heille, meillä on jokaisella oikeus mielipiteeseemme.
Myös lähipiirissäni olen joidenkin, onneksi kuitenkin harvojen läheisteni taholta kohdannut välinpitämättömyyttä, suoranaista suuttumusta koronakirjoitteluani ja aiheesta lähettämiäni watsapp-viestejä kohtaan, kyvyttömyyttä empatiaan sekä pelkoa ja vähättelyä koko koronaa kohtaan. Ne ovat luonnollisia reaktioita kuten äsken mainitsin, mutta mitä läheisemmiltä ihmisiltä ne tulevat, sitä vaikeampi niitä on ymmärtää ja sitä väistämättömämmin surua ne aiheuttavat.
Joka tapauksessa nyt näyttää vahvasti siltä, että oma korona on selätetty. Kehoni puolutustusjärjestelmä on nujertanut viruksen, vasta-aineet ovat kiinnittyneet viruksen koronapiikkien ympärillä ja estäneet niitä tunkeutumasta kehon soluihin. Se eli kehon luonnollinen puolustusreaktio onkin ainoa lääke ja keino, jolla tämän viruksen voi voittaa - toistaiseksi. Lääkkeitä ja rokotteita kehitellään kuumeisesti kaikkialla maailmassa kellon ympäri.
 |
| Inkivääriteetä, vihreää teetä ja vettä on viime viikkoina kulunut. |
Nyt vielä toivon kovasti, että pääsisimme vasta-ainetesteihin sitten kun ne lähitulevaisuudessa toivottavasti tulevat Suomessa laajempaan käyttöön. Kun testillä todettu varmuus taudista on, voin sitten tarvittaessa auttaa läheisiäni ja ympärilläni olevia, jos he sairastuvat koronaan, eikä minun tarvitse enää kauppareissuilla miettiä, että saanko tartunnan. Toisaalta oma varmuuteni taudista on niin suuri, että näin tulen varmasti tekemään joka tapauksessa, sitten kun eristystä alan pikku hiljaa purkamaan nyt kun oireet ovat ohi. Testi olisi kuitenkin henkisesti tärkeä ja edellä mainittujen syiden takia erityisen tärkeä kaikille niille, jotka tällä hetkellä sairastavat koronatyyppisiä oireita mutta eivät voi mitenkään olla varmoja taudista.
Mutta vielä ainakin viikon ellen jopa kaksi aion eristää itseäni. En nimittäin usko lainkaan, että tässä taudissa riittää se neuvo, että oireiden jälkeen täytyy pysyä vuorokausi kotona, terveydenhuollon työntekijöiden kaksi vuorokautta. Sitten tauti ei kuulemma enää tarttuisi. Näin ohjeistaa THL.
Voi meitä, potilaita ja niitä jotka vielä tulevat sairastumaan. Suomessa elämä on poikkeustilassa, rajoitustoimia tehdään ja ihmisiä neuvotaan pysymään kotona ja tekemään paljon uhrauksia yhteisen hyvän vuoksi. Mutta sitten on näitä porsaanreikiä ja veneen vuotokohtia, jotka saattavat tehdä niin paljon ponnisteluja tyhjäksi, kun sekä oireettomat tai vähäoireiset tartuttajat kuin taudin oireettomassa vaiheessa jo olevat, mutta edelleen mahdollisesti hyvinkin tartuttavat liikkuvat ympäriinsä hoitamassa välttämättömiä ostoksiaan tai toimiaan.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että kuukauden eristys on pieni hinta siitä, että tietää varmasti minimoineensa riskin tartuttaa tautia muille. Kuten Helsingin Sanomissa haastateltu, koronapotilaita nyt reilun viikon hoitanut lääkäri Jere Reijula asian muotoilee: "Tämä on oikeasti kurja tauti, jota et halua sairastaa etkä tartuttaa keneenkään, josta välität."
Lue myös muita kirjoittamiani korona-aiheisia tekstejä:
"Ennen" ja "jälkeen" - korona on vedenjakaja ja kollektiivinen painajaisuni, josta ei pääse hereille. Mitä voimme tehdä auttaakseemme toisiamme?
Koronaeristysarkea osa 1: etäkoululaisen digiloikka, kaloreiden ja kauppakassin metsästystä sekä pölypallojen keskeltä nouseva toivo
Kaksi viikkoa ilman hiustenpesua, yleisessä vessassa ovet auki ja tapaaminen yöpuvussa roskakuskien kanssa - oudoimmat tilanteet joihin korona on minut laittanut
Suurimmasta kivusta syntyvät elämän kauneimmat hetket - tänään täytän 10 vuotta äitinä
Kirja on koronakaranteenilaisen paras kaveri ja ikkuna maailmaan - entä kuinka selitän nykytilannetta lapsilleni?
"Isovanhempamme lähtivät sotaan maansa puolesta, ja te valitatte koska teidän täytyy pysyä kotisohvallanne"
Paljonko saan blogista palkkaa, kirjoitanko koronasta rahan takia sekä maailma, jossa lääkäriin ei pääse
Yöllinen soitto hätäkeskuskeen - korona on tällä hetkellä päivystyksessä "kirosana"
Hoitohenkilökuntaa ilman maskeja, ihmiset jonottava viimassa - tämä on todellisuus Laakson koronaterveysasemalla
Tällaista on arki karanteeni-Italiassa - tyhjät kadut, autiot piazzat, taskussa kulkuluvat. Tämä voi olla edessä Suomessakin, mutta sekin on parempi olla tekemättä tarpeeksi
Koronavirus on levinnyt Italiaan. Tuleeko se meillekin, täytyykö alkaa täyttää ruokakaappeja?
Hyvää laiskiaista - ja tyyneyttä ja rauhallisuutta! (Koronaviruksesta osa 2)
Terveysviranomaisten ohje koronaviruksen estämiseksi: "Älä mene sairaana töihin" - helpommin sanottu kuin tehty
Koronakriisin vaikutus Italian turismiin: Venetsiassa ilmaisia aperitiiveja ja Roomassa hotelli, jossa hinnan päättää asiakas
Miehet ja vanhukset enemmistönä kuolemantapauksissa - Italian koronaviruskuolemat numeroina ja tunnelmia maskien takaa
Koronaviruspelkoa Roomassa: "Kiinasta tulevilta pääsy kielletty"
Mun mielestä on kyllä kurjaa lukea, että "kommentoijien tietämys koronasta on ohutta" ja "reaktiot johtuu pelosta ja kieltämisestä". Miksi pidät itseäsi muita tietävämpänä? Moni lukijoistasi on varmasti yhtä kartalla tilanteesta kuin sinä. Seurasit kyllä Italian tilannetta kovasti, mutta kävit itse kahdesti lääkärissä, vaikka Suomessa tiedotettiin jo siinä vaiheessa että sairaana tulisi pysyä kotona. Myös sisälukutaitoa kaipaisin - yksityiset lääkäriasemat on myös lääkäriasemia.
VastaaPoistaJa se, että muiden mielipiteet on vain "näkemyksiä" ja omasi on faktatietoa, on kyllä alaikäisen (kouluttamattoman?) tapa käsitellä näkökulmia. Ei se ole keskustelua (mitä ymmärtääkseni yritit herättää), vaan eriävien näkökulmien kuittaamista "tietämättömyydellä ja pelolla". Seurasin saamiasi kommentteja ja moni olisi niistä aivan asiallinen ja olisi ansainnut vastauksen. Sivuutit ne aivan täysin ja vaivauduit vastaamaan vain myötäkarvaan silittäville.
Pari kirjoittamaasi seikkaa jäi kyllä vaivaamaan mieltäni. Ensinnäkin olit eri mieltä diagnoosistasi useamman koulutetun lääkärin kanssa, mutta itse teit nopeasti Laaksossa näkemistäsi ihmisistä pikadiagnoosin ("suurimmalla osalla ei ollut koronaa, toisin kuin meillä"). Todella jännästi nostat osaamisesi ja tietämyksesi jopa lääkärien yli. Luuletko todella, etteivät he ole kiinnostuneita tästä viruksesta ja sen kukistamisesta? Ja tuliko sinulle mieleen se mahdollisuus, että olisitte hakeneet sieltä Laaksosta itsellenne korona-tartunnan?
Moni kommentoi, että vaikutat olevan hädässä asian suhteen. Se kyllä paistoi teksteistäsi läpi, vaikka sen itse kielsit. Vaikka moni lukijoistasi yritti sinua rauhoitella, ei se tarkoita asian mitätöintiä, vaan kehoitusta hyväksyä tilanne ja toimia ohjeiden mukaan. Jankutit ja jankutit mm. testaamisenne takia, vaikka yleisesti silloin oli jo tiedossa, että vain tietyt erityisryhmät testataan.
Kiitos kommentistasi ja näkemyksesi jakamisesta! Harmillista että olet käsittänyt edelleen niin monta asiaa toisin kuin olen tarkoittanut. En tietenkään tarkoita, että kaikkien kommentoijien kaikki näkemykset johtuvat näistä asioista, mutta arvelen että joissakin tapauksissa näin on. Nämä ovat normaaleja reaktioita, ne ovat tuttuja monissa historian isoissa murroksissa kuten Lontoon 1600-luvun ruttoepidemiassa ja maailmansotien alkaessa - monet tajusivat asian lopullisesti vasta kun pommit jo putoilivat tai tauti saapui omaan kaupunginosaan.
PoistaEn pidä itseäni muita tietävämpänä, vaan päin vastoin tiedän että hyvin monet muut tietävät paljon enemmän kuin minä. Olen hyvin nöyrä tieteellisen tiedon ja aidon viisauden edessä ja luonnollisesti tiedän, että kaikki lääkärit ja asiantuntijat haluavat tämän viruksen kukistaa (en voi uskoa, että joudun tällaisen asian erikseen vielä sanomaan...). Suomen virallinen linja koronan suhteen on vain tietynlainen, ja lääkärit esim. Laaksossa joutuvat toimimaan sen mukaan, eivätkä voi esimerkiksi toimittaa testiin kaikkia sellaisia, jotka ehkä haluaisivatkin tai oireiden ja muun perusteella arvelisivatkin, että kyseessä on korona.
Huomautan myös, että sairaana käydään lääkärissä yhä vielä tänäkin päivänä, kun oireet ovat huolestuttavia niiden kanssa täytyy olla mahdollisuus lääkärin puoleen. Toimin lääkäreille mennessäni sieltä saamieni ohjeiden mukaan, älä huoli. Yksityinen lääkäri totesi, että minulla saattaa olla korona tai sitten ei, ilman testiä sitä ei voi tietää. Hänen mukaansa oireet kyllä siis täsmäsivät. Laaksossakin lääkärit kyllä tietävät, mitkä ovat koronan oireet, mutta heidän tilanteessaan on tuotava myös esiin se, että voi olla myös tavallista influenssaa. Ja totta kai olin tietoinen Laaksossa kaikista muista tartuntamahdollisuuksista. Kirjoitin, että kaikilla (todennäköisesti suurimmalla osalla) ei siellä ollut koronaa, koska eihän siellä kaikilla tietenkään ollut. Kyseessä on terveysasema, johon kaikki Helsingin hengitysoireiset on keskitetty. Kaikilla ei ole koronaa. Meillä on sen klassiset oireet sekä yhteys ja tartuntaketju testillä todettuun potilaaseen, joten tuntumani koronasta on niin vahva että käytännössä pidän sitä selvänä.
Kaikki mitä kirjoitan blogissa, on omaa näkemystäni, sitä olen kyllä tuonut esiinkin enkä faktatietona ole esittänyt omia mielipiteitäni - sisälukutaitoa kaipaisin myös lukijoiden puolelta. Ja kun kerran koulutuksen otat esiin, niin mainittakoon että olen kyllä korkeakoulutettu ja tieteelliseen ajatteluun tottunut ihminen, vaikka en sitä mielelläni korostakaan. Enkä blogistani halua mitään tiedeblogia vaan kirjoittamisen vapautta.
En ole myöskään tarkoittanut antaa kuvaa, etten olisi hädissäni asian suhteen ollut monessa kohtaa. Päin vastoin olen tuonut esiin, että pelko on ollut suuri ja olen käynyt eräänlaisen henkisen mankelin läpi tämän asian kanssa. Ja näitä pelkoja on monella muullakin, eli siitä ainakaan et voi syyttää että oisin tässä(kin) mielestäsi toiminut oudosti tai huonosti. Ja testaaminen, etkö vieläkään ole ymmärtänyt vaikka mitä ilmeisimmin tarkalla silmällä kaikki tekstini luet, että en halua testiä itsekkäästi vain juuri meille vaan puhun sen puolesta yhteisöllisesti. Testaamista tarvittaisiin kaikille oireileville mielestäni, monesta syystä jotka olen perustellut blogiteksteissä. Enkä ole ainoa, joka testien puolesta puhuu, vaan hyvin monet erittäin paljon viisaammat kuin minä, ovat samaa mieltä.
Kaikkiin kommentteihin vastaan aina mielelläni, toki voimieni ja mahdollisuuksien mukaan. Lähes aina olen vastannut lukuunottamatta yhtä postausta, jonka kohdalla erikseen mainitsin, etten vastaa kommenteihin mutta luen ne kyllä, sillä tiesin ettei minulle olisi aikaa ja voimavaroja sillä hetkellä blogin kommenteihin vastata.
Toivottavasti sait nyt vastaukset kaikkiin mieltäsi vaivaamaan jääneisiin kysymyksiin. On hienoa, että jaksat olla niin kiinnostunut tilanteestani ja kaivaa teksteistä kaikenlaisia asioita esiin, ja toivon että nämä vastaukset auttavat. Kaikkea hyvää sinulle!
Hyvä että paranit.
VastaaPoistaJo tuo taudin pitkä kesto kuulostaa siltä että voi olla coronaa, yleensähän tavallisista flunssista selviää viikossa. Kyllähän monetkin eri taudit voi tarttua ihan jostain hissin napista, yskijöistä jne. ei ne paljoa vaadi tarttumiseen
Kyllä, minä myös olen iloinen että vihdoin tuntuu tauti selätetyltä! Kesto ja oireet tosiaan täsmäävät koronaan ja altistuskin on ollut, joten melko varmana tätä voi pitää. Testin puutteessa tietysti aina jää se lopullinen varmuus, mutta ehkäpä Suomessa nyt aletaan niitä vasta-ainetestejä tehdä niin saisi joskus lopullisen selvyyden että onko ollut vai ei. Olisi se kiva teille lukijoillekin jonain päivänä pystyä sanomaan, että oliko tämä nyt varmasti korona. Mutta ennen kaikkea testaus olisi tärkeää yleiseltä kannalta, mielestäni kaikki oireilevat pitäisi testata ja joissakin maissa jopa ei-oireileviakin testataan, koska tiedetään että hekin voivat kantaa tautia ja levittää eteenpäin.
PoistaNiin, tartunta voi tulla mistä vain ja varsinkin tämä korona on osoittautunut vielä helpommin tarttuvaksi kuin alussa tiedettiinkään. Lisää tutkimustietoa tulee koko ajan ja se on tosi hyvä, että päästäisiin pikku hiljaa voitolle pandemiasta.
ja piti vielä mainita että kun kouluikäisenä sai aina flunssan ne yleensä tarttuivat bussista, sillä sama "koulu"bussi meni myös terveyskeskuksen lähelle johon pysähtyi moni kyydistä niin helposti taudit tarttuvat altistus vie vain hetken
VastaaPoistaJoo, yleiset liikennevälineet saattaa kyllä olla tosi tehokkaita tautien leviämispaikkoja! Varsinkin tuollainen linja joka terveyskeskukseen ja sieltä pois kuljettaa sairaita...
PoistaOireet kuulostaa lähes samalta kuin minulla (ripulia lukuunottamatta). Kuume oli korkeimmillaan 38' ja lämpöä kesti se 2 vkoa.
VastaaPoistaMinulla oireet kesti vajaat 3 vkoa. Ja nyt pari viikkoa myöhemmin pääsin covid-testiin mikä oli negatiivinen. Eli testi olisi pitänyt ottaa heti ensi oireiden alettua.. odotan vasta-aine testejä, oman mielenrauhani takia ja ammattini takia. Sote alalla.
Minulla oli todella lievänä vastaavat oireet, mutta lapseni sairasti kyllä kuumeen korkeana ja muut oireet vahvemmin. Saimme tartunnan Lapissa isältäni helmikuun puolen välin aikoihin. Ensimmäinen tartuntahan täällä todettiin 29.1 kiinalaisella. On todella hankala, kun ei tiedä onko todella sairastanu, onko edelleen positiivinen, ketä olen ehkä tartuttanut tai voinko vielä tartuttaa, jos olen koronan sairastanut. Ei ketään kenen puoleen kääntyä.
VastaaPoistaNo eipä oireesi kovin kummoisia ole, kun verrataan influenssaan jonka sairastin 2012. Kuumetta ja lämpöä kesti yhteensä 2 kuukautta, kuume oli yli 39 viikkoja (sahaten), rajua yskää puoli vuotta. Joten kyllä, en pidä koronaa juuri influenssaa kummempana perustuen kokemuksiini, päinvastoin useimmat sairastavat koronan hyvin lievänä. Tietenkin korona on joillekin vaarallinen mutta niin on influenssakin josta ei silti vouhoteta koko ajan uutisissa. En tod ota rokotusta jonka pitkäaikaisvaikutuksia ei kukaan tiedä, sensijaan esim sikapiikin ikävät vaikutukset ovat hyvin tiedossa.
VastaaPoistaN-77
Kolmas viikko lähtee koronaa (testattu) kävin eilen lääkärissäkin, ei antanut edes sairaslomaa!! Äärimmäisen heikko olo.
VastaaPoistaNiin se tuli meillekin tämä korona. Nyt 3vk sairastettu ja oireeni samankaltaiset kuin mistä kirjoitit. Olen muutama vuosi sitten sairastanut influenssankin. Ei se kiva ollut sekään, mutta tätä en haluaisi kokea uudestaan, ollut sen verran rankat säryt.. hyvä, että kirjoitat!
VastaaPoistaKuulostaa todella ikävältä tuo tauti. Meillä on koronalta vältytty. Kuitenkin pitää ehkä kipulääkkeet hommata varmuuden vuoksi, sitten jos se iskee niin alkaa kuitenkin karanteeni. Kiitos tämän jakamisesta, on se aina herätys kun kuulee kokemuksia, että ei tämä ole ihan pikkujuttu.
VastaaPoistaJuuri nyt koronan kourissa, oireet sellaisia kuin kirjoituksessa on kuvailtu. Viides päivä menossa, koen myös jonkunlaista lievää aivosumua.
VastaaPoista