Täsmäase tunkkaisuutta vastaan: mehupaastopäivä

Mustikkavoimaa.

Se tulee joka kevät yhtä varmasti kuin päivät alkavat pidetä: tunne, että talven aikana on käynyt ihan tunkkaiseksi sekä olo, iho että koko naamavärkki. Kevätaurinko paljastaa kalpean ihon ja löllön olon ja aiheuttaa kuumeisen pohdinnan, mitä voisi tehdä asian korjaamiseksi.

Joskus auttaa uusi värikäs vaate, joskus tietoisuus itseruskettavien voiteiden olemassaolosta. Piristystä naaman kalpeuteen tuo yleensä jo se, että pisamien määrä kasvoilla kasvaa aurinkohangilla vietettyjen tuntien myötä. Talven aikana kasvanut hiihtoinnostus hoitaa osaltaan löllöyttä, mutta sisäiseen puhdistukseen ja kehon energisoimiseen pitäisi vielä keksiä jotakin. Lisäboosti vastustuskyvyllekään ei tekisi huonoa.

Olisikohan se tänä vuonna pieni mehupaasto? Enkä tarkoita mitään aliravittuna laimeilla litkuilla kituuttamista, vaan silloin tällöin toteutettavia mehupäiviä. Jo päivänkin kestävä pelkkien nesteiden nauttiminen antaa ruuansulatukselle lepoa, hemmottelee vatsaa, energisoi ja puhdistaa, etenkin kun valitsee tarkoin, mitä nesteitä nauttii.

Eilisen suklaapuodissa herkuttelun ja Mäkkärissä mässäilyn jälkeen tämä päivä tuntui hyvältä ajankohdalta pitää kevään ensimmäinen mehupaastopäivä. Iltaseitsemään mennessä päivän ruokailut ovat näyttäneet tältä:
Aamiainen klo 8.30: Smoothie, jossa kahden appelsiinin mehu, kiivihedelmä ja vajaa 1 tl vehnänorasjauhetta. Huippuhyvää!

Välipala klo 11: Pirtelö, jossa desilitra täysmaitoa, desi turkkilaista jogurttia, loraus sokeroimatonta karpalomehua, reilu 2 dl mustikoita, 1 rkl kauraleseitä ja noin ruokalusikka hunajaa. Täyteläistä ja hyvää!

Lounas klo 13.30: Lämmin parsakaali-kukkakaali-porkkanasosekeitto, jossa 1/2 tl spirulina-leväjauhetta. Jälkiruuaksi cappuccino täysmaidolla. Tästäkin ateriasta tuli hyvin täyteen, ja vaikka kahvi ei yleensä paastoihin ja detox-kuureihin kuulukaan, niin minä annan kuulua.

Välipala klo 17: Täysmaitobanaanipirtelö ( pari desiä maitoa, puolitoista pientä banaania) Tästä tulee uusi välipalasuosikkini jatkossakin. Yleensä banaani ei millään maistu, vaikka olisi nälkäkin, mutta maidon kanssa siitä tulee juuri niin hyvää kuin vain voi olla.

Päivällinen klo 18.30: Smoothie, jossa 1 avokado, 1 dl luomuporkkanatäysmehua, 1 iso päärynä ja puolikas pieni banaani. Tässä vaiheessa päivää jo tuntui, että nesteellä ollaan menty, mutta pahin nälkä asettui näillä eväillä.

Iltapalaksi on vielä tarkoitus syödä ohrahiutalevelliä kookossokerilla sekä lasin lämmintä maitoa hunajalla.

Mikä on olo tällaisen päivän jälkeen? Hiukoohan se, etenkin kun menin tekemään 10 kilometrin hiihtolenkin, mutta ei olotila mikään heikkokaan ole. Päinvastoin, en ole aikoihin ravinnut itseäni näin hyvin, syönyt päivän ajan pelkästään hyvää tekeviä ruokia ja ennen kaikkea syönyt tällaista määrää kasviksia ja hedelmiä.

Jos ja kun otan tavaksi pitää mehupaastoja noin kerran viikkoon, jatkossa muistan olla harrastamatta raskasta liikuntaa niinä päivinä. Ilman rivakkaa hiihtopyrähdystäni ei varmaan olisi edes nälkä, mutta toisaalta liikkuminen vei ajatuksia muualle syömisestä juuri sillä hetkellä päivää, kun se yleensä mielessä pyörii.

Pahin eli ilta on toki vielä edessä. Se hyvä puoli tässä päivässä on, että televisiosta tulee takuulla katsottua pelkkää italialaista vaalispekulointia, joten hömppäohjelmien katsomisen tuottamaa napostelunhalua ei pitäisi olla syytä pelätä - kai. Sitä paitsi, onhan minulla vielä ohravellini nauttimatta, ja lämmin hunajamaito!

Tähän voisi melkein tottua. Melkein en malta odottaa ensi tiistaita, että saan taas surautella smoothieitani. Tosin ajatus huomenaamuisesta munakkaasta ja lounaaksi suunnitellusta siskonmakkarakeitosta tuntuu myös harvinaisen houkuttelevalta.