Tarvitseeko tuhkarokkoa pelätä kun matkustaa Italiaan (ja muutenkin)?

Kuopus vauvana Roomassa - tuhkarokkouhasta huolimatta.

Viime päivinä huomio on kiinnittynyt tuhkarokkotapauksiin, joita Suomessa on ollut, mm. Helsingissä todettiin viime viikolla yksi tartunta.

Sana tuhkarokko aiheuttaa minussa aina vilunväreitä, vaikka se nykyään onkin rokotusten ansiosta melko harvinainen tauti - eikä läheskään aina vaarallinen tai tappava, vaikka tarttuisikin. Jälkitautien riski on siinä kuitenkin sen verran iso ja tarttuvuus niin suurta, että isojen kansanjoukkojen mittakaavassa jotkut siihen kuolevat.

Siksi vaikka pelkäänkin rokotteiden sivuvaikutuksia ja niistä on jopa henkilökohtaisia kokemuksia, olen otattanut lapsilleni rokotteet perinteisiä tartuntatauteja vastaan. En jaksa luottaa siihen, että lapseni selviäisivät elävinä ja vahingoittumattomina tuhkarokon kaltaisista taudeista, ihan jo siksi, että en tunne olevani neiti Fortunan kanssa kovin hyvissä väleissä tai ainakaan kuuluvani hänen suosioonsa.

Italia on ollut Euroopassa yksi pahimmista tuhkarokkopesäkkeistä viime vuosina. Rokotuskattavuus on Italiassa jotakin 85%:n luokkaa, joka tapauksessa alle 95 %, mikä takaisi hyvän laumasuojan. Rokotuskattavuus on ollut siellä entuudestaankin huono, mutta nyt Peppe Grillon populistisen Viiden Tähden puolueen noustua valtaan rokotusvastaisuus on nostanut entisestään suosiotaan. Englanti jopa syyttää omasta tuhkarokkoepidemiastaan Italiaa, jossa englantilaiset ovat altistuneet taudille ja tuoneet sen kotimaahansa.

Viime vuonna Italiassa tuli voimaan rokotepakko lapsille, jotka haluavat päästä päiväkotiin tai kouluihin. Asia ei ole sujunut niin kuin terveysviranomaiset toivoivat, etenkin kun vallassa on nykyään äsken mainittu rokotekriittinen ryhmittymä. Alun perin rokotuksista piti olla esittää virallinen terveysviranomaisten myöntämä todistus, mutta nykyisin asia on vääntynyt muotoon, että "oma vapaamuotoinen ilmoitus riittää". Käytännössä siis on mahdollista, että vanhempi kirjoittaa mille tahansa paperilapulle, mitä rokotteita hänen lapsensa on saanut. Piste. Todenperäisyyttä ei kukaan kysele. Miten hyvin tällainen järjestely toimii Italiassa, sitä voi miettiä.

Tuhkarokko tuli lähelle juuri päättyneellä hiihtolomareissullamme Roomassa:


Mieheni enon vaimo valitteli, miten heidän Englannissa asuvan tyttärensä lapsella oli parhaillaan tuhkarokkoa. Tuhkarokkoa! Tarkensin lähes häkeltyneenä. Jotenkin olin ajatellut, ettei sitä tautia voinut olla niin lähellä. Juurihan me joululomalla olimme viettäneet aikaa heidän kanssaan, lapset olivat leikkineet yhdessä ja niin edelleen.

Kyllä, tuhkarokkoa. Perheen lapset oli kyllä rokotettu, mutta poika ei kuusivuotiaana vielä ollut saanut tehosteannosta joten tauti oli yhdestä rokotteesta huolimatta tarttunut. Se oli tullut lievempänä rokotuksen ansiosta, mutta tullut kuitenkin.

Nyt poika on jo toipunut taudista eikä jälkitautejakaan tullut, niin kuin niitä harvemmin rokotetuille tuhkarokon sairastaville tuleekaan. Mutta tapaus oli jälleen yksi osoitus siitä, että tuhkarokko ei ole mikään menneiden aikojen lastenatauti, vaan on ihan mahdollista saada se missä vain.

Rokotus antaa tietenkin suojaa, mutta ei kokonaan: Italiassa vuonna 2018 sairastui 2 295 ihmistä tuhkarokkoon, heistä 91 % oli rokottamattomia. Lopuista 5, 6 % oli saanut yhden rokoteannoksen ja 1,4 % kaksi rokotennosta eli käytännössä täyden rokotesuojan.

Mikään rokote ei siis suojaa 100%:lla varmuudella. Se olisi aina hyvä muistaa, mutta rokotetuille tauti tulee toki lievempänä eikä se käsittääkseni tartu enää eteenpäin.

Leikkipuistossa Roomassa. 

Tapaus toi mieleeni parin vuoden takaisen tuhkarokkopaniikin, jonka valtaan jouduin silloin noin kahdenksan kuukautta vanhan kuopuksemme kanssa. Edessä oli monen viikon kesälomareissu Roomaan, Italiassa riehui suurin tuhkarokkoepidemia vuosiin, mutta en osannut tehdä päätöstä vauvan aikaistetusta rokottamisesta.

Nykyäänhän vuoden ikäiset lapset rokotetaan Suomessa tuhkarokkoa vastaan, ja tapauskohtaisesti rokotteen voi antaa jo puolivuotiaana. Ennen vuoden ikää annetun rokotteen suoja on kuitenkin heikko, ja rokote pitää joka tapauksessa uusia vuoden iässä ja antaa sen jälkeen normaali tehosteannos kuusivuotiaana.

Neuvolassa suositeltiin rokottamista, mutta olin hankkinut netistä tietoa (mikä luotettava lähde!), jonka mukaan ymmärsin rokotteen siinä iässä olevan oikeastaan vain kosmeettinen, vanhempia rauhoittava toimenpide ja käytännössä tehoton.

Puolivuotiaaksi astihan vauvat saavat suojaa tuhkarokkoa vastaan äidin vasta-aineista ja äidinmaidosta, mutta sen jälkeen suoja alkaa heiketä, vaikka imetys jatkuisi.

Vauvamme oli siis juuri hankalimmassa iässä tuhkarokkosuojan suhteen. Pitkän pähkäilyn jälkeen päätimme lähteä matkaan ilman rokotetta. Matkasta olenkin jo kirjoittanut blogissa, kirjoitus löytyy täältä. Samaa aihetta eli tuhkarokkoa ja rokotuspelkoa käsittelevä vanhempi kirjoitus löytyy puolestaan täältä.

Tapani mukaan taisin ylireagoida asiaan, vaikka todellinen riski tartuntaan tietenkin oli olemassa. Jollekin ne tartunnat ja kaikkien todennäköisyyksien vastaiset asiat aina tapahtuvat, enkä osaa olla varautumatta pahimpaan.

Jälkikäteen voisin sanoa neuvoksi muille saman asian kanssa pähkäileville, että jos suinkin vain voitte, älkää matkustako alle vuoden ikäisen lapsen kanssa Italiaan tai muuallekaan, jossa tuhkarokkoriski on korkeampi. Itsekään emme olisi harkinneetkaan matkustavamme, ellei lasten mummola sattuisi sijaitsemaan juuri Italiassa. Tavalliselle huvimatkalle emme olisi lähteneet.

Euroopassa pahin tuhkarokkotilanne taitaa olla Romaniassa. Appivanhempieni luona käyvä romanialainen kodinhoitaja on kertonut maansa villistä rokotustilanteesta. Maaseuduilla, joissa matkat rokotusasemille ovat pitkiä, enemmän lapsia jää rokottamatta kuin rokotetaan. Rokotteet myös maksavat, eikä niihin ole monilla varaa. Mielummin ostetaan ruokaa ja vaatteita kuin satsataan rokotteisiin sellaisia tauteja vastaan, joita vanhastaan pidetään normaaleina lapsuuteen kuuluvina tauteina, kuten meillä Suomessakin vielä ennen rokotuksia pidettiin.

Italia on eurooppalaisissa tuhkarokkotilastoissa toisena, mutta kuten sanottua, myös Englannissa ja oikeastaan missä tahansa muuallakin tartunta on mahdollinen. Myös täällä Suomessa, sehän jo tiedetään.

Toisaalta, elämä on yhtä riskinottoa, ja asiaa kuin asiaa voi lähestyä monelta eri kantilta. Kuten eräs italiainen äiti minulle rauhallisesti vastasi, kun avauduin hänelle edellä mainitulla matkalla rokottamattoman vauvan kanssa peloistani saada tuhkarokko: todennäköisesti vauva ei sitä saa, mutta jos saa, niin sitten hän sairastaa sen ja sillä sipuli.  Niin ovat lapset kautta aikojen tehneet.

Tämä äiti oli jättänyt oman lapsensa rokottamatta, koska ajatteli rokotteiden heikentävän lapsen terveyttä pitkällä aikavälillä, ja lapsi kulki koulussa koko sen epidemiatalven läpi. Hän oli varautunut siihen, että lapsi saattaisi sairastua, mutta jos niin kävisi, hänellä oli strategia valmiina: paljon lepoa, paljon c-vitamiinia, ei ulkoilua paranemiseen asti.

Mandariineja tuhkarokkoon? Rokotevastaisten piirissä uskotaan suurten C-vitamiiniannosten voimaan tuhkarokon hoidossa ja ehkäisyssä.

Ihailin äidin rautahermoja, mutta minusta ei sittenkään olisi siihen. Pelkään liikaa. Sitä paitsi oman lapsen rokottamatta jättäminen on heikennys laumasuojaan ja ikävästi tehty niitä kohtaan, jotka eivät voi ottaa rokotetta vaikka haluaisivat.

Pelko kohdistuu tietenkin niihin jälkitauteihin. Muistan pari vuoden takaisen vesirokon, jonka kaksi vanhinta lastamme sairastivat. Esikoiselle nousi muutama päivä vesirokosta toipumisen jälkeen korkea kuume ja päätä alkoi särkeä. Ehdin jo käydä läpi kaikki kauhukuvat aivokalvontulehduksesta, joka joskus harvoin seuraa vesirokonkin jälkitautina. Nytkö se juuri meidän lapselle tuli?

Kuume kuitenkin tuli ja meni, onneksi. Asia toimi kuitenkin muistutuksena, että jälkitaudeista ei turhaan varoitella. Rokotteillakin on kaiketi haittapuolensa, mutta kuten niin monessa muussakin asiassa, kokonaisuus ratkaisee.

Ylimääräisiä ja jopa turhia rokotteita en halua itselleni enkä lapsilleni (en esimerkiksi vapaaehtoisesti matkustaisi heidän kanssaan kaukaisiin maihin, joissa rokotteita suositellaan), ja esimerkiksi rotavirusrokotteet olen jäänyt heille otattamatta.

Vesirokkoakaan en niin paljon pelkää, että rokotuttaisin kuopuksen vielä tässä vaiheessa sitä vastaan. Jossain vaiheessa rokote on ehkä pakko ottaa, kun nykyisin rokoteohjelmaan kuuluva vesirokkorokote tekee tautia koko ajan harvinaisemmaksi, ja vanhempana saatu vesirokko voi olla haitallisen raju.

Mutta tuhkarokko, sitä mielestäni on syytä ihan pikkuisen pelätäkin, etenkin jos matkustaa Italiaan, mutta ihan täällä Suomessakin. Ja ottaa se mpr-rokote.

PAROLA DEL GIORNO: morbillo (m) = tuhkarokko Il morbillo puo causare complicazioni anche gravi come la polmonite o la meningite. = Tuhkarokosta voi seurata vakaviakin jälkitauteja kuten keuhkokuumetta tai aivokalvontulehdusta.