Koronavirus on levinnyt Italiaan. Tuleeko se myös meille, täytyykö alkaa täyttää ruokakaappeja?

Turisteja piazza Navonalla Roomassa. Tyhjentääkö koronavirus pian kadut?

Hiihtoloman jälkeinen aamu on aurinkoinen ja kirkas. Valon päällä leijuu kuitenkin varjo. Koronavirusvarjo. Tähän asti uutisten kestoaiheena pysytellyt korona on ollut, niin, vain uutinen muiden joukossa, kaukaisia paikkoja koskevaa uutisointia, jolle ihminen aina pysyy tietyllä tavalla välinpitämättömänä. Vaikka myötätuntoa, huolta ja pelkoa saattavat kaukaisetkin asiat aiheuttaa, aiheuttavatkin, ei niitä ikinä kunnolla käsitä ennen kuin koskevat lähipiiriä, lähiseutuja, sinua itseäsi.

Viime viikonloppuna puhuimme pitkiä Skype-puheluja Roomaan. Lasten isovanhemmat kertoivat koronapelosta, joka Italiassa tällä hetkellä vallitsee. Tähän päivään mennessä Italiassa on todettu 155 koronavirustartuntaa, kuolemantapauksia on kolme (päivitys 25.2: 230 tartuntaa, 7 kuollutta).

Suurin osa tartuntatapauksista sijoittuu Pohjois-Italiaan  (112 Lombardian maakunnassa, 22 Venetossa, 9 Emilia Romagnassa, 6 Piemontessa, 3 Trentino Alto Adigessa) mutta myös Lazion maakunnassa jossa Rooma sijaitsee, on todettu 3 tartuntaa.

Italia on ensimmäinen maa Euroopassa, jossa uusi koronavirus (SARS-CoV-2 eli Covid-19) on levinnyt. Italiassa viranomaiset kehottavat toistuvasti välttämään paniikkia, mutta kuulemma on sitä vähän jo ilmassa: pohjoisessa monet ovat alkaneet ostaa hyvin säilyvää ruokaa ja vettä tavallista enemmän, kiinalaisravintoloista monet ovat tyhjentyneet asiakkaista. Vitsaillaan, ehkä huonolla maualla mutta vitsaillaan kuitenkin, ettei "kiinalaiskauppoihin", dai cinesi, taida uskaltaa enää mennä asioimaan. (Kiinalaiskaupat ovat yhteisnimitys sekatavarakauppatyyppisille kivijalkamyymälöille, joita useimmiten pyörittävät Kiinasta kotoisin olevat maahanmuuttajat)

Anoppini, joka parhaillaan on flunssassa, ilmoitti kyllä asioivansa kotitalon alakerrassa sijaitsevassa "kiinalaiskaupassa" tavalliseen tapaan. Ehkä olenkin saanut sieltä koronaviruksen, hän nauroi alkaessaan yskiä. Itse asiassa kauppiaskin oli ollut yskäinen.

Kaikki kiinalaiset eivät tietenkään ole koronaviruksen kantajia, yskivätkään, se nyt on selvää. Stereotypioiminen tällaisissa tilanteissa on erittäin ikävää ja haitallista. Tunnen myötätuntoa kaikkia niitä kiinalaisia kohtaan, jotka ovat joutuneet syrjityiksi ja kammotuiksi erinäisissä tilanteissa tämän koronavirusepidemian aikaan. Siitä ei ole kovin kauaa, kun Roomassa Fontana di Trevin aukiolla eräs kahvila laittoi ovelleen kieltokyltin kaikilta Kiinasta tulevilta, mistä kirjoitinkin täällä blogissa tekstin otsikolla Koronaviruspelkoa Roomassa: Kiinasta tuleville pääsy kielletty.

Lopulta koronavirus siis on kuitenkin rantautunut Italiaan, kahvilanomistaja pelkoineen oli ihan oikeassa siinä, että sen rantautuminen oli aiheellinen riski. Tosin Italiassa ei ole vieläkään saatu selville tartunnan lähdettä, il paziente zero eli nollapotilasta, josta epidemia on saanut alkunsa. Kaikesta kiinalaisiin kohdistuvasta epäluulosta huolimatta voi hyvin olla, että hän on Kiinassa matkustanut tai muuten epäonnisesti tartunnan jostakin saanut Italian kansalainen.

Tämänhetkisten tietojen valossa näyttää, että koronaviruksen pysäyttäminen alkaa olla mahdotonta. Se on nyt täällä, Euroopassa, ja vaikka suomalaisista se saattaa vielä tuntua kaukaiselta asialta, niin ei se välttämättä sitä ole. Minustakin se tuntui paljon kaukaisemmalta vielä silloin, kun Italiassa tapauksia ei vielä ollut. Nyt kun epidemia on puhjennut toisessa kotimaassamme ja kuuntelemme isovanhempia, jotka kertovat kiinalaiskauppapeloista, karenteeneista ja kotoapoistumiskielloista, tuntuu että se on tullut paljon lähemmäksi.

Kevättä ja valoa koronavirushuolen ohella: puhjenneet lehdet helmikuussa.

Uskon, että on vain ajan kysymys, milloin vastaava tilanne saapuu myös Suomeen. Lappituristin koronavirustapauksen kanssa olimme onnekkaita, ehkäpä pakkanen tai sitten ihan vain hyvä tuuri esti virusta leviämästä, mutta ottaen huomioon ihmisten liikkuvuuden paikasta toiseen ja viruksen tarttuvuuden voi olla melko mahdotonta estää sen saapuminen maailman joka kolkkaan.

Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että tästä uudesta koronaviruksesta tulee uusi pysyvä koronavirus, yksi monista koronaviruksista, joka kiertää kiusanamme vuodesta toiseen. Nyt on ensimmäisen aallon aika, se tulee kiertämään koko ihmiskunnan seurauksineen, ja sitten virus tasaantuu normaaliin vuodenkiertoonsa. Vielä ei ole keksitty lääkkeitä juuri tähän virukseen, mutta todennäköisesti niitä tullaan keksimään, ehkä rokotuksiakin, mutta nyt saamme pärjätä ilman. On vain katsottava, mitä tulee.

Toinen vaihtoehto on, että nykyinen epidemia saadaan ankarilla karanteenitoimilla kuriin, ja Codiv-19:stä tulee sarsin ja mersin kaltainen, aikanaan hyvinkin pelätty mutta häviämiseen asti laantunut (sars) tai harvoin ja paikallisesti esiintyvä (mers) tautiepidemia.

Karanteenitoimet Pohjois-Italiassa ovatkin tällä hetkellä ankarat: kirkkoja, museoita ja kouluja on suljettu, Venetsian karnevaalijuhlat on lopetettu ennen aikojaan, urheilutapahtumia on peruttu. Basilican maakunnassa on voimassa määräys, että kaikkien "tautimaakunnista" eli Piemontesta, Lombardiasta, Venetosta ja Emilia Romagnasta tulevien täytyy pysytellä 14 päivää karanteenissa omassa kodissaan.

Junaliikenne Italian ja Itävallan välillä on pysäytetty, epidemia-alueita on eristetty eikä niistä saa poistua eikä niihin mennä. Määräyksen noudattamista valvoo poliisi ja tarvittaessa armeija, ja niiden rikkomisesta voi seurata rangaistus.

Samantyyppisiä toimia kuin Kiinassa, siis. Wuhanin maakunnassa karanteenin vaikutukset näkyvät jopa siinä, että ilmanlaatu on puhdistunut, kun ihmiset eivät enää liiku niin paljon ympäriinsä ja tuota maksimiteholla. (= saastuta).

Kuulostaa siltä kuin olisimme suunnilleen sodassa tai muuten kohtaamassa jotakin raamatullisen kauheaa. Olemmeko me?

Seuraukset koronaviruksen hallitsemattomasta leviämisestä olisivat tietysti kauheat. Se on ilmeisen tarttuva tauti, ja kuolleisuus on suurempi kuin kausi-influenssassa, johon koronaa usein vähättelymielessä verrataan. Kuoleehan meillä tavalliseen influenssaankin satoja ihmisiä joka vuosi..., kuulee usein sanottavan. Kausi-influenssan kuolleisuus on jotain 0,2 prosentin luokkaa, koronaviruksessa tämänhetkisten tietojen mukaan noin 2,6 %. On siinä ero.

Mitä vanhempi ja perussairaampi ihminen, sitä suurempi kuolemanriski. Lapsilla uusi koronavirus näyttää olevan lievä ja lähes oireeton, mutta lapset kantavat ja levittävät tautia vähintään yhtä tehokkaasti kuin aikuiset. Jos koronavirus pyyhkäisee väestön yli, suurimmassa vaarassa ovat vanhat, sairastelevat, tupakoivat vanhempamme ja isovanhempamme, kaikki ne ja me joilla saattaa olla jokin piilevä yleiskuntoa heikentävä seikka joista välttämättä emme ole itse edes tietoisia.

Siinä on riskiä ihan riittävästi, että vähän voi jo alkaa pelottaa. Jos olisin nyt Roomassa, en ehkä minäkään uskaltaisi mennä "kiinalaiskauppoihin" tai kiinalaisiin ravintoloihin  - mutta kansallisuuksista viis, samalla tavalla en uskaltaisi ehkä mennä yhtään mihinkään muuallekaan, missä liikkuu paljon väkeä. Minä joka pöpökammoisena välttelen muutenkin isoja yleisötapahtumia, liikennevälineissä tankojen koskettamista enkä esimerkiksi vie ikinä lapsiani hoploppeihin muutenkaan, saattaisin hyvinkin asettaa itseni kotiin karanteeniin, vaikka en olisi riskimaakunnista saapunutkaan.

Lue aiheesta myös jutut
Pöpökammoinen päivystyksessä Uudessa lastensairaalassa
Tautiaika lähestyy - miksi sairastamme niin paljon?

Joku pessimisti on veikannut, että 1-2 kuukauden päästä Suomessakin on seutuja, joissa koulut laitetaan kiinni ja karanteenit ovat todellisuutta. Vielä pessimistisempi ennustaa, että kesällä on koko Eurooppa kiinni. Arkielämä tulee muuttumaan, hissuttelemme kotonamme viikosta toiseen ja käymme kaupassa yksi kerrallaan luvan kanssa, hengityssuojaimet kasvoilla. Se mitä nyt näemme televisiossa Kiinasta ja viime päivinä myös Italiasta, voi olla kohta totta vähän kaikkialla.

Tai sitten ei. Spekulaatio on spekulaatiota, ja näitä maailmanlopun pandemiaennustuksia on tehty ennenkin. Parasta mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä, on tietenkin säilyä rauhallisena ja kääntyä sitä kohti, mikä itselle on tärkeää. Minä ainakin aion kääntyä entistä enemmän perheeni puoleen, viihtyä kotona, pitää huolta hyvästä käsihygieniasta, sairastaa mahdolliset flunssat ja vatsataudit rauhassa kotona, viedä lapsia ulkoilemaan raittiiseen ilmaan, käydä kaupassa niin harvoin kuin mahdollista ja välttää isoja ihmisjoukkoja kuten sisäleikkipuistoja. Mutta hei, tämähän on sitä mitä teen aina muutenkin! 

Ulkoilma-aktiviteetit ovat meillä nyt suuremmassa huudossa kuin koskaan.

Kun päättelimme eilen puhelua Rooman-isovanhempien kanssa, päädyimme siihen lopputulokseen ettei koronaviruksesta pidä olla liian huolissaan eikä ainakaan menettää yöuniaan sen takia. Tällä hetkellä meillä on niin paljon muutakin, josta olla huolissaan, leikkauksia edessä ja epävarmuutta terveydentilasta (Lue aiheesta juttu Elämää antibioottiresistentti E.colin kanssa ja ajatuksia italialaisesta isovanhemmuudesta)

Johonkin me kuitenkin joskus kuolemme, lausui anoppi ilmoille usein muutoinkin toistelemansa viisauden, ja vaikka se kolkko tavallaan onkin, niin se on myös ihan totta. Kuolla voi vaikka pelkoon ja stressiinkin, ellei pidä varaansa. 

PAROLA DEL GIORNO: salute (f) = terveys Alla salute! = terveydeksi