Terveysviranomaisten ohje koronaviruksen estämiseksi: "Älä mene sairaana töihin" - helpommin sanottu kuin tehty.

Boostia vastustuskyvylle tarvitaan koronavirusaikoina.

Nyt kun koronvirus on rantautunut myös Suomeen, alkaa kuumottaa täälläkin. Se joka ei vielä tähän mennessä ole halunnut ajatella koko virusta, joutuu melkein väistämättä ajattelemaan. Koronan tulo myös meille roikkui ilmassa jo kauan ja oli oikeastaan vain ajan kysymys, mutta sitten kun se oikeasti tuli, jysähti se silti painavasti tajuntaan. Nyt se on täällä. Nyt se on totta. Peli on alkanut, kuka tekee seuraavan liikkeen, virus, valtionjohto vai terveysviranomaiset, kuka voittaa, järki, maltti, pelko vai paniikki.

Olen ihmetellyt Suomen virallista, varsin löperönoloista linjaa koronaan. Suomalaiset ovat järkeviä, suomalaiset eivät vouhota eivätkä hätäile turhista, tuntuu olevan ylin ohjenuora. Peskää käsiä ja aivastelkaa hihaanne, älkää menkö sairaana töihin ja jos on oireita, soittakaa terveydenhuoltoon. Virus ei ole laajalle levinnyt eikä tartunnan uhka yksittäisellä ihmisellä ole suuri, mutta jos virus leviää, meillä on valmiuksia kohdata se.

Eikö ennaltaehkäisy kuitenkin olisi myös aika kova sana? Kiinassa ja myöhemmin Italiassa kovat karanteenit on otettu käyttöön, ja voi vain kuvitella, mikä olisi virustilanne maailmassa nyt, ellei näin olisi tehty.

Paniikkiin ei tietenkään ole aihetta, mutta sen nyt on selvää että ollaan ison mittaluokan asian kanssa tekemisissä. Uusi koronavirus covid-19 on maailmanlaajuinen terveysuhka, sillä vaikka se on suurimmalle osalle lievä tauti, kuolleisuus on kuitenkin huomattavan suurta verrattuna muihin tunnettuihin koronaviruksiin sekä esimerkiksi influenssaan. Jos epidemia leviää, vaikutuksilta ei välty kukaan, eivät hekään jotka säästyvät taudilta tai sairastavat sen lievän muodon. Taloudelle vaikutukset voivat olla todella suuret.

Luulisi, että Suomen päättäjiä ja viranomaisia kiinnostaisi yrittää kaikin tavoin estää viruksen leviäminen Suomessa. Silti suunnilleen ainoa mitä tehdään, on kehotus käsienpesuun ja vakuuttaminen, että epidemiaan on varauduttu meillä paremmin kuin monessa muussa maassa. Tuntuu melkein, että tyydytään vain odottelemaan, että milloin se sieltä tulee, esteleminen on turhaa eikä esimerkiksi minkäänlaisia matkustusrajoituksia anneta, onhan meillä maskit ja käsidesit valmiina.

Toisaalta ihailen suomalaista rauhallista tapaa suhtautua asiaan, varsinkin kun sitä vertaa italialaiseen ilmapiiriin asian tiimoilla. Alarmismia on italialaisessa mediassa ilmassa paljon pienemmästäkin syystä, ja puhumattakaan nyt kun vähän aihettakin on. Siellä ollaan kaukana tilanteesta, jossa rauhalliseen sävyyn muistutetaan käsienpesusta ja oikeasta aivastamistavasta.

Koronaviruksentorjunta-ase numero yksi.

Käsienpesuohje on tietysti hyvä muistutus, myös minulle pöpökammoiselle mutta siitä, että maailmassa todella on ihmisiä jotka eivät osaa pestä käsiään eivätkä ainakaan oikein. Mutta mitä voisi enemmänkin korostaa, on ennaltaehkäisy siinä mielessä, että sairaana todella ei mentäisi sinne työpaikalle tai päiväkotiin. Tämäkin asia tuntuu niin itsestäänselvältä, että sen mainitseminen tuntuu jopa hassulta, mutta se on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys suomalaisessa työelämässä.

Asia on mainittu Helsingin Sanomien kommenttikirjoitusta myöten, mutta tuskin kyseinen lehtikonsernikaan katsoo hyvällä, jos työntekijät alkavat jäädä pois joka kurkun kivistyksestä ja kuumeenpoikasesta. Eikä sitä katso mikään muukaan firma. Saa aika äkkiä huonon työntekijän maineen ja jopa potkut, jos on töistä poissa joka kerta kun keskivertoihminen elämänsä aikana tuntee flunssan tai muun sairauden oireita.

Ja kuitenkin juuri niin pitäisi tehdä, jos koronaviruksen kaltaisen taudin leviäminen halutaan estää - muiden toimenpiteiden kuten karanteenien lisäksi. Niin koronavirus kuin influenssa ja erinäiset flunssatkin tarttuvat jo ennenkuin oireet kunnolla roihahtavat päälle ja jotkut jopa kokonaan ennen oireiden alkamista. Kun tauti on edennyt siihen vaiheeseen, että on yleisesti hyväksyttyä kutsua itseään työkyvyttömäksi eli tarpeeksi sairaaksi jäämään pois töistä, on tartuttavuus jo aikaa sitten ohittanut huippukohtansa. Kunhan ensin alkuun on köhitty särkylääkkeen voimin muutama päivä työpaikalla.

Sama pätee lapsiin. Jos heillä on vähän nuhaa ja yskänpoikasta tai pientä lämmönnousua, hyvin harva vanhempi jättää heidät viemättä päiväkotiin. Kun ei omien tautien takiakaan oikein voisi olla pois töistä, mitä siitä tulisi jos vielä lasten tautienkin, niitä kun yleensä tulee vielä tiuhemmin kuin aikuisten sairastumisia. Tämä on aihe jota olen usein miettinyt. Omien lasteni kanssa olen todella tarkka siitä, etten pistä heitä vähänkään sairaana kouluun tai kerhoon. Mutta minun on helppo tehdä niin, sillä hoidan heitä kotona. Työssäkäyville se ei ole yhtä helppoa, sillä työelämässä on mentävä työelämän vauhdin ja lakien mukaan - lapsen ideaali terveystila ja jaksaminen hoitoomenoa ajatellen ei ole siinä valitettavasti ykkössijalla. Työelämässä ihmisen terveys ja jaksaminen eivät ole läheskään aina ykkössijalla.

On siis yhtä tyhjän kanssa antaa epidemianhillitsemisohjeeksi kehotusta kotona sairastamiseen. On ajat sitten ohitettu se piste taloudellisen kasvun sokeassa tavoittelemisessa, joka olisi todella sallinut sellaisen ylellisyyden kuin sairastamisen kotona taudin alusta sen tartuttavuusajan loppuun. Sellainen ei nyt vain onnistu.

Koronaviruksen estämiseen on oltava muita, järeämpiä keinoja.  En pistäisi yhtään pahakseni, vaikka puoli Suomea joutuisi karanteeniin, itseni mukaan lukien, jos tarve vaatii. Ehkä pieni pysähtyminen ja hengähtämien kotiympyröissä tekisi itse kullekin ja planeetallemme hyvää. Mutta sellainen taitaa olla bisneksille ja taloudelle aivan liian huono vaihtoehto...

Lue myös muut koronavirusta käsittelevät tekstit:
Koronavirus on levinnyt Italiaan. Tuleeko se myös meille, täytyykö alkaa täytellä ruokakaappeja?
Hyvää laiskiaista - ja tyyneyttä ja rauhallisuutta! (Koronaviruksesta osa 2)

PAROLA DEL GIORNO: malato/a = sairas