Maailman huonoin lahja, opaskyltti seimelle ja imuriin syntyvä vauva - parhaat joulukeskustelut lasten kanssa
 |
| Seimi, italialaisen joulun tärkein koriste, on nykyään tuttu näky suomalaisessakin joulussa. |
Tiedättekö miksi kuusen latvaan laitetaan tähti, kysyin lapsilta kun viime viikonloppuna koristelimme kuusta olohuoneen nurkassa. Sen muistoksi että taivaalla loisti kirkas tähti niihin aikoihin kun Jeesus syntyi, ja tähden avulla paimenet ja tietäjät osasivat perille seimen luo.
Ai, mä luulin että siellä olisi ollut joku kyltti joka kertoi tien, keskimmäinen sanoi ja ihan tosissaan.
Eikö se ollutkaan enkeli joka piti sitä tähteä seimen yläpuolella, kuopus säesti, sanomattakin selvää että myös hän ihan tosissaan.
No, tavallaan saattoi pitääkin, miksikäs ei, vastasin naurua pidellen. Mutta kylttejä ei siellä kyllä ollut eikä varsinkaan navigaattoreita (tätäkin vaihtoehtoa esitettiin).
Tämä on yksi monesta mainiosta joulukeskustelusta, joita tänä joulunaikana on lasten kanssa käyty. Niitä on niin paljon ja ne ovat niin hauskoja, että koostan niistä muutaman parhaan tähän postaukseen.
Kuopus: Äiti, syntyykö Jeesus-lapsi joka joulu todella uudestaan? (Jouluradiota on kuunneltu).
Äiti: Ei oikeasti synny, se on semmoinen vertauskuva.
K: Miksi joululaulussa sitten lauletaan niin?
Ä: Se kuulostaa kauniilta laulettuna. Se myös muistuttaa ihmisiä siitä, mikä on joulun sanoma. Monissa joululauluissa lauletaan siitä.
K: Eivätkö ihmiset ilman lauluja muista sitä sanomista? (Voi lapseni, eivät! Tuskin laulujen kanssakaan...)
 |
| Muut postauksen seimet löytyvät lähikirkkomme ikkunasta. |
Keskimmäinen: Huh, onneksi Jeesus syntyi!
Ä: Miten niin, lapseni? (Ooh, varmaan nyt kertomukseni Jeesuksesta rakkauden viestin tuojana ja lähimmäisenrakkauden opettajana sieltä ilmoittaisivat olemassaolossaan lapsen sisimmässä.)
K: No kun eihän muuten olisi joulua eikä saataisi lahjoja.
Ä:(lyö mielessään käden otsaansa): Niin, mutta muista ettei joulu ole vain lahjojen saamista varten.
K: Ei tietenkään, äiti. Mutta täytyyhän sitä muistella, miten ne tietäjät toi Jeesukselle lahjoja. (Ah, pelottavan hyvin tuo osaa asiansa perustella...)
---
Keskimmäinen: Miksi itämaan tietäjät antoivat Jeesukselle lahjaksi kultaa ja niitä tuoksujuttuja? Eivätkö he tienneet, että vauvat haluavat lahjaksi paljon mieluummin leluja?
Ä: Kulta on arvokasta, samoin kuin silloin olivat mirhami ja suitsukkeet. Se oli hieno lahja siihen aikaan. Ja monet pitävät kultalahjoja hienoina vielä nykyäänkin.
K: Aivan hölmöä. Eihän kullalla voi leikkiä! Jos minä saisin kultaa lahjaksi, olisi se maailman huonoin joululahja ikinä.
(Mietitään joulun menuuta)
Ä: Mitähän hyvää syötäisiin jouluaattona? Uunilohta, karjalanpaistia, sahramisrisottoa? Onko ehdotuksia?
Lapset yhdestä suusta: Pastaa! (Vau, mahtava idea, sitähän meillä ei syödäkään kuin minimissään 6 kertaa viikossa...) Ja valmispestokastiketta! (Sitä jota pidämme hätävarana jos muiden kastikkeiden tekoon ei ole aikaa)
Ä: Tästä joulusta taitaakin tulla helppo joulu äidille.
Esikoinen: Miksi joulusta edes pitäisi tehdä vaikea ja kokata kaikenlaista? Eikö tärkeintä ole viettää joulua eikä häärätä keittiössä? (Sinäpä sen sanoit, lapseni.)
---
K: Äiti miksi melkein kaikki joululaulut kertovat joulupukista eikä Jeesuksesta, vaikka Jeesuksen ansiosta joulu on olemassa?
Ä: Tämän haluaisin minäkin tietää!
 |
Lopuksi suomalaisten joululaulujen sitkein korvamato, Nyt sydämeeni joulun teen. Näin jokin vuosi sitten sarjakuvan (olikohan Fingerpori?), jonka seurauksena tämä muuten täysin kaunis ja moitteeton joululaulu meni ikuisiksi ajoiksi pilalle. |
Lapset ihmettelivät naureskeluani laululle, joka kuuluu heidän suosikkeihinsa (osaavat kaikki kolme sen ulkoa ja kuopus laulaa sitä illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi, joskus myös yöllä herätessään).
Pakkohan heille oli selittää äidin nauruaihe, kertosäkeen pätkä joka voi saada nauramaan vain suomalaisen: Nyt sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen, nyt Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.
Eih, taas se Jeesus syntyy sinne vähän hurisevaan imuriin, lapset hihkuvat nyt iloissaan laulun kuullessaan. Olen siis pilannut heidänkin lauluelämyksensä pysyvästi. Tosin he eivät tunnu olevan siitä ollenkaan pahoillaan. Imurilaulu tulee, he saattavat tiedottaa kun Jouluradiosta alkavat soida tutut sävelet. Ja sitten lauletaan.
Minkä takia imuri ei ole dustsucker vaan hoover? Hoover oli yleisin imurimerkki aikoinaan joten se alkoi tarkoittaaa imuroimista eli hoovering.
VastaaPoistaEnkeli oli se tapahtuman kuuluttaja/kertojaääni. Joulupukista laulut kertovat sen tähden että ensin oli talvipäivänseisaus juhla jolloin juhlittiin pimeän ajan taittumista, sitten tuli jeesus ja omi kaikki tapahtumat, siksi!!
kerro lapsille että kultakilo maksaa nykypäivänä vajaat 50 000 euroa ja sillä taas saa aika monta pleikkaria ja muuta kovaa pakettia (pehmeiden arvo on edelleen alamaissa, vain sodan aikana/heti sen jälkeen, villasukilla ym pehmeillä oli enemmän arvoa kuin ns kovilla paketeilla.
Nyt pääsin elementtiini, mun pitäisi olla paikalla kun lapset kysyy sillä minähän tiedän vastauksia ja jos en tiedä niin sorvaan sellaisen hetkessä;D Lapsille kun selittää niin idea on antaa selitys joka ehkäisee jatkokysymykset, muutoinhan siinä meni ikuisuus plus kaksi.
Kohta pääsee repimään paketeja, lahajpaperia ruttaantuu ja Sus' hihkuu itsekseen kun availee paketteja. ilman joulua ei olisi antamisen iloa, nykyisellään kääntynyt näin päin. Niin kuin moni muukin asia, kummallista että muuttuvat yleensä vastakohdiksi eivätkä joksikin uudeksi tai jotain....hmmm... .
Kyllä vain, lasten kysymysten kanssa on joskus aikuinen ihmeissään, niille ei tunnu tulevan loppua. Ja ihanasti vielä luulevat, että vanhemmat tietävät vastauksen kaikkeen...Vaikka oman maailmankatsomuksensa ja tietojensa mukaan vain yrittävät parhaansa mukaan vastata. Olen huomannut, että lasten kykyä kuunnella ja ymmärtää vastauksia ei pidä aliarvoida, ja pyrin aina vastaamaan mahdollisimman monipuolisesti heidän kysymyksiinsä ja myös tarvittaessa painottamaan, että tämä on äidin näkemys asiasta.
PoistaMm. tuosta joulun merkitysestä olen kertonut, että aiemmin se oli valon juhla ja koska lapsilla on puoliksi roomalaiset juuret, totta kai olemme käyneet läpi joulun varhaisen edeltäjän Saturnalia-juhlan ja miten kristinusko sitten "omi" monet vanhat juhla-ajankohdat omien juhliensa ajankohdiksi. Minusta on tärkeää kertoa lapsille historiasta ja siitä, mistä kulttuurimme ja juuremme ovat peräisin.